Se siitä

Joulu meni ja vuosikin loppui. Mukavasti kuitenkin tähän kolmen päivän vapaaseen, jonka olen käyttänyt lähinnä sivuduunin tekemiseen ja netissä surffailuun.

Sorruin taas vastaamaan nettideittityypeillekin. Kaksi ei ole vastannut takaisin, törkimykset. Yksi vastasi, mutten tiedä, mitä siitä ajattelisin. Oudosti liika innokkuus on melkeinpä vielä pahempaa kuin täydellinen välinpitämättömyys.

Olen aika tyytyväinen syksyn aikana tuottamaani tekstiin. Kumma, että siitä onkin tullut noin hyvää, vaikka olen tehnyt viikonloppuisin kaikkea muuta kuin töitä, etenkin joulun alla. No, ehkä toimittaja taas palauttaa maan pinnalle. Yhtä sujuvaltahan tämä J. tuntui minusta viimeksikin, ja kuinkas sitten kävikään.

Tammikuun lopussa pääsen näkemään Kirjailijan silmästä silmään. Ei takuulla ole yhtä miellyttävä tyyppi kuin N. Luultavasti itseään täynnä olevan julkkiskirjailija.

Mistä tulikin mieleeni, että yksi joululoman suuria lukuelämyksiä oli Westön Där vi en gång gått. Siinä jos missä lause kulki. Mennyt maailma piirtyi elävänä eteen.

Voisi sitä tosin waltarilaiseksi viihdemössöksikin sanoa.